Sukupuolineutraali asepalvelus tai kansalaispalvelus

Kesäisen heinäkuun ohella jälleen kerran on yksi saapumiserä astunut palvelukseen suorittamaan asevelvollisuuttaan. Tasaisin väliajoin myös naisille ehdotetaan pakollista kansalaispalvelusta.

Tasa-arvon kannalta olisi tietysti oikein, ettei sukupuolia eroteltaisi mitenkään kutsunnoissa. Suomi tarvitsee turvakseen riittävän suuren reserviläisarmeijan, johon yleinen asevelvollisuus on ehkä se paras ratkaisu. Mukavinta olisi luopua asevelvollisuudesta kokonaan, mutta maailman meno ei anna sellaiseen käytännössä mahdollisuutta. Naisilla on tällä hetkellä vapaaehtoinen asepalvelus, mikä on hyvä asia.

Naisten asevelvollisuus lyhentäisi heidän jo ennestään miehiä lyhempää työuraa yhdellä lisävuodella. Nykyisin naiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin yhden vuoden lyhemmän työuran jälkeen kuin miehet. Totta kai asevelvollisuuden suorittaminen pitkittää myös miesten työelämään siirtymistä, mutta elämä on.

Jos naisten asevelvollisuus ei lyhentäisikään työuraa, niin jostain se ylimääräinen vuosi on silti pois. Naiset lykkäävät jo nyt koulutuksen, uran luomisen ja epävarmojen taloudellisten aikojen vuoksi lasten hankkimista yhä myöhäisemmäksi. Näin ollen naisten asevelvollisuus siirtäisi lasten hankkimisen entistä myöhemmäksi. Lisääntymisikäisten naisten työllistyminen on jo nyt haasteellista, ja pakollinen asevelvollisuus ei asiaa ainakaan helpottaisi.

Naisille pakollinen siviilipalvelus puolestaan tuottaisi markkinoille suuren palkattoman työväestön joka vuosi. Näin ollen esimerkiksi hoitoaloilla olisi täystyöllistettyjä ammattilaisia alati vähemmän, koska kaikki haluavat hyödyntää ennen kaikkea ilmaista työvoimaa. Mikäli naisille pakollinen kansalaispalvelus luotaisiin, tulisi sen keskittyä ennen kaikkea siviilipalvelukseen, jotta yhteiskunnan perustoiminnot ja tuotanto olisi turvattu. Kriisitilanteessa on taattava yhteiskunnan toiminta silloin, kun osa siitä on valtakuntaa asein puolustamassa. Jo siksikään eivät kaikki työikäiset voi jättää siviilitointaan sotilaallisen kriisin sattuessa.

Miehet ovat keskimäärin naisia kookkaampia, vahvempia, nopeampia ja kestävämpiä. Näistä fyysistä eroista johtuen varmastikin aikoinaan asepalvelus ja armeijat ovat koostuneet miehistä. Sukupuolten väliset fyysiset erot eivät ole aikojen saatossa muuttuneet, vaikka sodankäynti onkin teknistynyt. Vielä nykyäänkin valloittaja tapaa ottaa kukistetun valtakunnan naiset itselleen synnytyskoneiksi tai seksiorjiksi.

Sodan syttyessä ja suuren osan kyseisen sukupolven nuorista kuollessa on kansakunnan säilymisen kannalta todella tärkeää että naisia jää riittävästi eloon. Naisien hedelmällinen ikä on miesten vastaavaa lyhempi. Näin ollen riittävä naisten määrä on todella tärkeä kansakunnan nousussa sodan jälkeen ja senkään takia naisia ei ole järkevää uhrata niin paljon kuin miehiä ennenkuin on ihan pakko.

Pidän siis naisten pakollista asevelvollisuutta huonona vaihtoehtona. Kyseessä on tasa-arvo-ongelma, mutta tavoitteena on oltava valtakunnan itsemääräämisoikeuden turvaaminen tarvittaessa asein, ja vaikka sitten sukupuolten tasa-arvon kustannuksella.